Keskiaasianpaimenkoiran jykevät jalat ovat kulkeneet ihmiskunnan historiallista tietä jo noin 4-5 tuhannen vuoden ajan. Se siis kuuluu vanhimpiin edelleen olemassa oleviin koirarotuihin. Suomenkielisestä nimestä huolimatta keskiaasianpaimenkoira EI ole paimenkoira, vain pikemminkin paimenen koira, jonka tehtäviin kuului karjalaumojen vartiointi Keski-Aasian kuivilla aavikomailla ja tuulisilla vuoristoseuduilla. Keskiaasianpaimenkoirat johdattivat karjalaumat keitaille silkkitiellä ja avustivat paimenia suurristan metsästyksessä.
Vaativat luonnonolosuhteet sekä ruuan ja veden sanelivat ankarat ehdot rodun kehittymiselle. Paimenet edesauttoivat tätä kehitystä karsimalla pois koirat joilla ei fyysisiä tai psyykkisiä edellytyksiä toimia vartiokoiran vaativissa tehtävissä vaativissa olosuhteissa. Lopun ratkaisikin luonto, se joka ei sopeutunut, karsiutui pois. Leirinuotiotarinat kertovat koirista jotka voimallaan, rohkeudellaan ja sinnikkyydellään pelastivat kallisarvoiset petojen kynsistä aina uudestaan ja uudestaan. Typistetyt korva ja häntä oli ehto onnelliselle lopulle taisteluissa susia ja muita petoeläimiä vastaan.
LUONNE JA KÄYTTÖ:
Keskiaasianpaimenkoiran jalostus keskittyi pääsääntöisesti työskentelyominaisuuksien ylläpitämiseen kattaen luonteen, terveyden, kestävyyden sekä koon.Muut kosmeettiset seikat eivät niinkään olleet tärkeimmässä asemassa, tämä näkyy mm.rodun ulkoisena monimuotoisuutena. Rodun eduksi voidaan myös laskea se, että niin luonteensa ja ulkonäkönsä puitteissa se on onnistunut säilymään lähes muuttumattomana. Tuhatvuotisesta historiastaan huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, rotua voidaan edellen pitää luotettavana reviirin ja omaisuuden vartijana. Tätä käyttytymistä ei keskiaasianpaimenkoiralle opettaa,vaan se tulee verenperintönä koiran geeneissä.
Ihanteellinen keskiaasianpaimenkoira on olemukseltaan jäyhän rauhallinen, hyvähermoinen, itsenäinen, sopeutumiskykyinen ja tasapainoinen. Sille on tyypillistä käyttyä epäluuloiseti uusia asioita kohtaan, mutta se EI saa olla arka, eikä omistajansa seurassa tarpeettoman agressiivinen. Koira tulisi jo pennusta lähtien totuuttaa siihen, että myös vieraat voivat käsitellä sitä vapaasti, sekä sosiaalistaa pentu huolellisesti.
Kotioloissa keskiaasialainen viihtyy parhaiten ulkona ja valitsee pihan keskeisimmän kohdan, josta se pystyy tarkkailemaan aluettaan. Vaaran uhatessa keskiaasialinen pystyy hetkessä muuttamaan käyttäytymistään aluettaan intensiivisesti, tarvittaessa jopa agressiiviseksi vartioivaksi työkoiraksi, mutta omistajansa läsnäollessa sen tulisi kyetä hyväksymään uhka joka tavallisesti on esim. vieras ihminen. Edellytyksenä sille että keskiaasialainen luottaa tilanteiden hallinnan omistajalalleen on että,koiran ja omistajan välinen suhde on hyvä ja tiivis.
KOULUTUS:
Keskiaasianpaimenkoira tunnustaa johtajakseen ainoastaan rauhallisen ja varmaotteisen ja ehdottoman oikeudenmukaisen ihmisen.Hallitsemisen haluisena koirana se ottaa ohjat omiin tassuihinsa huomatessaan epäjohdonmukaisuutta tai epävarmuutta. Ei myöskään pidä olettaa että itsenäinen ja itsetoimiva keskiaasialainen toteuttaisi jokaisen päähänpistosi, sillä turha mielistely tai liehittely ei kuulu tämän ylvään ja ylpeän rodun ominaisuuksiin. Se on kyllä nopea oppimaan ja oivaltamaan asioita, mutta on eriasia, mitä temppuja se viitsii käskystä toteuttaa. Keskiaasialainen on säilyttänyt luonteessaan villieläimen pehmeyden;sen täytyi muistaa mistä suunnasta uhka tuli ja mille se näytti. Tämä piirre on hyvä pitää mielessä, kun keskiaasialaista opetetaan. Se oppii kokemuksistaan, niin hyvässä kuin pahassa. Se tottelee vain jos siitä seuraa jotain hyvää, mutta jätää tottelematta jos sille on jäänyt siitä epämiellyttävä muisto.
Kun suhde koiraan on kunnossa, on keskiaasialinen mitä erinomaisin perhekoira joka suhtautuu isäntäväkeensä kärsivällisen lojaalisti ja hellän omistautuvasti. Se ei tee suurta numeroa olemassa olostaan vaan käyttäytyy mieluummin huomaamattoman hillitysti. Nömä piirteet tekevät siitä myös erinomaisen lapsiperheen koiran. se viihtyy hyvin suuremmassakin koiralaumassa edellyttäen että lauman sisäinen hierarkia on kunnossa.
Kun keskiaasialaisen hankkimista harkitaan, tulisi muistaa, että kyseessä ei ole mikä tahansa kaupunkiolosuhteisiin sopeutuva koira, vaan alkukantainen reviirin vartija, kookas, vahva ja vaistonvarainen eläin, joka vaatii varmaa ja johdonmukaista käsittelyä. Keskiaasianpaimenkoiran kanssa työskenteleminen on haastavaa mutta mielekästä. Pitkäikäisenä ja verrattain terveenä rotuna se palkitsee omistajansa onnistuneesta yhteiselosta pyytteettömällä ystävyydellä, jonka eteen se on valmis uhraamaan jopa henkensä.
Keskari parhaimmillaan emäntää hoitamassa..
